Luonnollista kemiaa -hanke käynnistyi virallisesti kesäkuussa 2021 ensimmäisen videon julkaisun muodossa. Minulla on ollut ilo olla mukana hankkeen taustajoukoissa sen ensimetreiltä lähtien.
Luonnonyhdistekemian tutkimusryhmässä taipaleeni on alkanut vuonna 2014 kesätöillä, ja viime vuodet olen suorittanut ryhmässä tohtorin opintojani.
Tässä blogikirjoituksessa kerron hieman siitä, millä lailla minun kädenjälkeni Luonnollista kemiaa -hankkeessa näkyy ja miten kummassa olen mukaan päätynyt.
Hankkeen näkyvin osa lienee lähes viikoittain ilmestyvät kasvilajivideot. Niiden tekeminen pohjautuu tietysti meidän tutkimusryhmämme tuottamaan dataan. Jotta kasvin kemialliset ominaisuudet voidaan ilmoittaa kasvikyltissä pisteinä 5-portaisella asteikolla, vaaditaan muutamia välivaiheita.
Minä olen osallistunut vuosien varrella niistä lähestulkoon jokaiseen niin kasvinäytteiden keruusta laboratoriossa tapahtuviin analyyseihin kuin tulosten koontiin ja pisteytykseenkin. Nämä ovat niitä tavanomaisia tehtäviä luonnonyhdistekemistille siis.
Luonnollista kemiaa -hanke on vienyt minut myös vähemmän perinteisiin työtehtäviin, kuten kameran taakse kuvaamaan lyhyitä kasvivideoita Juha-Pekka Salmisen ja Hilla Niemisen kanssa. Ei ihan sitä, mitä odotin koulutukseni perusteella työuraltani, mutta hauskaa ja kehittävää!
Toisenlaista ääripäätä edustaa huhtikuussa 2022 toteutettu Lasten lauantai –tapahtuma, jonka teemana oli Myrkkyjen maailma. Kyseiseen tapahtumaan suunnittelin yksinkertaiset kokeet, joilla kouluikäiset lapset pääsivät tutkimaan kasviuutteen sisältämiä myrkkyjä ja niiden vasta-aineita minun ja Juha-Pekan ohjauksessa. Päivä oli täynnä vilskettä ja erinomaisia kysymyksiä, ja vastaavanlaisia työpajoja olisi ilo ohjata tulevaisuudessakin.
Työtehtäväni Luonnollista kemiaa -hankkeessa ovat siis moninaisia, ja sehän sopii minulle kuin nenä päähän. Minusta piti aikoinaan tulla kemian opettaja, ja vaikka päädyinkin väitöskirjaa tekemään, innostun edelleen, kun saan auttaa muita oppimaan ja oivaltamaan. Siitähän Luonnollista kemiaa -hankkeessakin on kyse.
Oikeastaan hanke on erinomainen jatkumo väitöskirjalleni, jossa kehitin työkaluja kemian opetukseen kasvien kemiallisen monimuotoisuuden havainnollistamiseksi. Väitöskirjani tulokset antoivat vihiä, että suomalaiset nuoret tuntevat kasvien kemiaa varsin suppeasti. Näin ollen lienee myös vaikea ymmärtää, mitä kaikkea menetämme, kun ilmasto muuttuu ja luonnon lajikirjo vähenee.
Luonnollista kemiaa -hankkeessa minulla onkin huikea tilaisuus jatkaa kasvien kemiallisen ilosanoman levittämistä. Suunnitelmia hankkeen kehittämiseksi tulevaisuudessa on monia, ja odotan innolla pääseväni toteuttamaan niitä. Samalla olen mukana tutkimuksessa, jossa tutkitaan kasvien ja hyönteisten välisiä kemiallisia vuorovaikutuksia. Ne muodostavat erinomaisen yhdistelmän tiedeviestintää ja kemian tutkimusta, eli asioita, joiden tekeminen on minusta erittäin mielenkiintoista!
Marianna Manninen
(Toivottavasti pian väittelevä) väitöskirjatutkija, Luonnonyhdistekemian tutkimusryhmä, Turun yliopisto