Luonnollista kemiaa –hanketta on nyt valmisteltu reilun vuoden verran. Kasvitieteellisen puutarhan uusien kasvikylttien ja kasvivideoiden suunnittelu alkoi koronan katveessa, helmikuussa 2021. Sitä ennen hankkeen tarvitsemaa kemiallista kasvidataa oli alettu tuottamaan jo 10 vuotta aikaisemmin, keväällä 2011. Varsinaisen hankemateriaalin julkistaminen alkoi sitten kesäkuussa 2021.
Vähän hassua sanoa, että hanketta on reilu vuosi ”valmisteltu”, nyt kun hanke on kuitenkin samalla tuottanut noin 100 uutta kasvikylttiä kasvitieteelliselle puutarhalle ja 40 videota YouTubeen ja muille somekanaville (IG, Twitter ja nettisivumme). Näin se kuitenkin on, koska hanke on edelleen vasta aivan kehityskaarensa alkutaipaleella. Haluaisin ajatella niin, että paras on vielä piipussa eli tulon päällä.
Toistaiseksi hankkeen teemana on ollut, että valmista tulee vain tekemällä, eikä kaikkea voi tehdä kerralla. Jostain pitää aloittaa, jotta voi joskus lopettaa. Niin se menee. Kokonaisuudessaan hankkeen uusien toimintatapojen tai konseptien kehittäminen vie varmasti vielä 3-4 vuotta aikaa. Samalla jo kehitettyjen konseptien kautta uutta materiaalia julkistetaan viikoittain, pois lukien joulu- ja kesälomalla sallitut pienet lepotauot.
Toistaiseksi yleistietoa ja tiedefaktoja sisältävät kasvivideot ovat olleet hankkeen näkyvä osa. Ne muodostavat hankkeen perustan. Vaikka hankkeeseen tulee myöhemmin mukaan myös viihdyttävämpiä, lyhyitä videoita, ehkä jopa huumoriakin, niin ei tiedehanketta voi pelkästään hauskanpidon varaan perustaa.
Tieteestä voi toki vääntää vitsiä ja pitääkin vääntää. Mutta luonto- ja lajikato ja siihen liittyvä arvokkaiden yhdisteiden kemiallisen analytiikan puute, ja siitä seuraava tiedonpuute, eivät ole lähtökohtaisesti hauskoja asioita. Tähän liittyvää tietoutta haluamme kehittää ja sitä tietoa jakaa, ja tulemme tekemään sen erilaisten, toisiaan tukevien rinnakkaiskonseptien kautta.
Samalla kun olemme suunnitelleet, tehneet ja julkistaneet 40 kasvivideota, taustalla on koko ajan tehty hankkeen rinnakkaiskonseptien kehitystyötä. Niistä varmaankin kolme ensimmäistä saadaan tuutista ulos kevään ja kesän aikana. Paljastetaan niitä sitten, kun on sen aika. Yhden olen jo Facebookissa paljastanutkin ja se on ”Luonnollista kemiaa Suomen luonnossa”. Tavoitteena on käydä läpi yksi suomalainen kasvilaji joka kuukausi, kunhan konsepti saadaan käyntiin.
Syksymmällä on ehkä jo ensimmäinen mahdollisuus jollakin tasolla arvioida hankkeen onnistumista siihen mennessä, kun hankkeen monimuotoisuuden sisällä saadaan aikaan riittävästi toistoja. Vielä emme ole siinä pisteessä. Keskeneräistä taloa ei kannata arvioida, kun valmiina on vasta pohjatyöt ja perustukset. Mutta jos perustukset rakentaa huonosti, ei itse taloakaan kannata rakentaa.
Mikä loistavinta, tutkimusryhmämme ei ole tarvinnut tehdä tätä kaikkea yksin. Biodiversiteettiyksikön ja kasvitieteellisen puutarhan tiimin (Ilari, Simo, Merja, Janne, Marjo ja Seija) tuki on ollut kullanarvoista. Nyt saimme tätä kautta myös Hannan mukaan hommiin, ja viestinnän ammattilaisena hän auttaa hankkeen näkyvyyden kehittämistä puutarhalla. Samalla yliopiston viestintäyksiköstä saamamme muu tuki on kasvussa, mikä on erityisen mukavaa sekin.
Pitää myös mainita BD-yksikön uusin ja nuorin tuulahdus eli Aliisa, jonka innostuneella avustuksella olemme järjestämässä ohjelmaa Lasten lauantaihin 2.4. teemana ”Myrkkyjen maailma”. Silloin saamme toivottavasti hyödynnettyä uusien kasvikylttien kemiamittareita myös lasten leikkimielisessä ”Etsi kasvihuoneen kitkerin kasvi” –kisassa. Tutustumme labrassa lasten kanssa myös kasvien tuottamiin aineisiin. Odotamme innolla lasten palautetta!
Erityisen innoissani olen kuitenkin hankkeeseen mukaan tulevasta ulkopuolisesta avusta ja tuesta, joka tuli minulle täytenä yllätyksenä, ihan koivun takaa. Tai ulkopuolisesta ja ulkopuolisesta. Miten sen nyt ottaa. Kuusi viikkoa sitten olimme ko. henkilön kanssa ensimmäistä kertaa yhteyksissä noin 15 vuoden tauon jälkeen ja nyt on jo kahden palaverin ja määrättömien sähköpostien kautta saatu hankkeen seuraava vaihe kehitettyä niin pitkälle, että huhtikuussa alkaa paukkua!
Voin siis paljastaa, että kautta aikain ensimmäinen ”ohjauksessani” väitellyt tutkija, tällä hetkellä lääkekehityksen johtotehtävissä toimiva Maria Lahtinen, palaa henkisille ja akateemisille juurilleen oman toimensa ohella ja täysin vapaaehtoisesti. Maria on ottanut vastuulleen tiettyjen Luonnollista kemiaa –hankkeen uusien osioiden suunnittelun ja toteutuksen. Niistä lisää sitten tuonnempana!
Marian ”rekrytointi-ilmoitus” löytyy myös Instagramista: https://www.instagram.com/p/Ca91M7AoJHd/
Marian mukana hanke saa mukavasti lisää uudenlaista pöhinää, koska hänellä(kin) on tarve ja halu toimia juurikin tässä valitsemassamme viitekehyksessä: kasvien, kemian ja maailman parhaaksi! On myös todella rakentavaa saada näkemyksiä oman pienen kuplan ulkopuolelta, koska Maria on tehnyt pitkän ja monivaiheisen uran erilaisissa analytiikan ja lääkekehityksen asiantuntijatehtävissä. Uskon, että saamme tätä kautta avattua analytiikan ilosanomaa nuorisolle entistä selvemmin.
Mutta antaa Marian itsensä kertoa oma tarinansa, omalla blogivuorollaan. Hankkeeseen on kevään kuluessa tulossa muitakin uusia kasvoja, ja palaamme näihin hienoihin uutisiin samoin tuonnempana. Ehkä henkilöiden itsensä kirjoittamien hankeblogien kautta.
Itse olen näistä uusista käänteistä jopa vähän ihmeissäni, koska hankkeeseen tiiviisti töitä tekevä kemiatiimi vaikuttaisi olevan kesään mennessä suorastaan loistava; paljon parempi kuin koskaan uskalsin kuvitella. Ikähaarukkakin on laajenemassa aina nuoresta kemian opiskelijasta postdokin ja lääkekehitysjohtajan kautta professoriin. Tätä kautta luonnollisen kemian sanomaa on varmasti helpompi kertoa erilaisille ja eri-ikäisille kohderyhmille, entistä sopivammin tavoin.
Oikein mukavaa kevään odotusta kaikille!
JP Salminen (j-p.salminen@utu.fi)
Luonnonyhdistekemian professori, kemian laitos, Turun yliopisto