Viime vuonna noin tähän aikaan Juha-Pekka julkaisi blogin otsikolla ”Ruska – tuo epäreilu väri-ilmiö” (blogi 27.10.2021). Haluan nyt palata aiheeseen ja kiittää ruskaa siitä kaikesta mitä tähän mennessä on tapahtunut.
Kun ensimmäistä kertaa kokoonnuimme J-P:n kanssa pohtimaan sitä, miten 15 vuotta sitten luonnonyhdistekemiasta väitellyt, mutta työuransa lääkekehityksessä tehnyt kemisti, voisi olla avuksi Luonnollista kemiaa -hankkeelle, keskusteltiin ruskasta. Ruska oli esimerkki ilmiöstä, joka on kaikille pintapuolisesti tuttu, mutta siitä mistä oikeasti on kyse – erilaisten yhdisteiden rakenteista ja yhteisvaikutuksista, niiden määrien muutoksista lehdissä sekä niiden roolista eri lajien vuorovaikutuksissa – ei yleisesti tiedetä paljoakaan. Ja juuri tämä vähän syvällisemmän kemiallisen tiedon esiintuominen monipuolisesti ja eri kohderyhmiä kiinnostavasti, on yksi Luonnollista kemiaa -hankkeen päätavoitteista. Ruska oli siis meille hyvä harjoitusvastus pohdinnoille siitä, miten suuren yleisön tietoisuutta kasvien kemiasta voitaisiin kasvattaa.
Näillä ensitreffeillä keksimme myös uuden tavan tuoda tietoa esiin, kun kerroin haaveistani olla radiotoimittaja. Päätettiin siis ruveta tekemään lajivideoiden ja blogitekstien rinnalle podcasteja, joita nyt onkin jo julkaistu yliopiston netissä useampia jaksoja. Jaksoissa olemme käsitelleet mm. kevään lajien, juhannuslajien ja myrkkyjen kemiaa. Ja uusimman jakson teimme ruskan kemiasta: Kuljimme Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan takametsissä, ihailimme vaahteroita, haapoja, pihlajia ja koivuja, ja yritimme sanoittaa sitä, miten niissä eriväriset yhdisteet – antosyaanit ja karotenoidit – näkyvät ja toimivat.
Tavoite on vähitellen kasvattaa podcast-kirjastoa niin, että jokaiseen vuodenaikaan löytyisi sopivaa, ajankohtaista kuunneltavaa. Tarkoitus on myös sijoittaa podcastit kartalle niin, että jos kuulija haluaa itse käydä ihailemassa kasveja Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa, niin se on mahdollista. Olemme myös saaneet pyynnön esittää podcasteissa käsiteltyjen yhdisteiden rakenteita. Tähän pyyntöön kemistin on suorastaan pakko vastata, joten aloitetaan nyt kevyesti tässä näillä ruskan yhdisteillä ja tulevaisuudessa kootaan kaikista päärakenteista malleja esille kuuntelijoiden ihmeteltäväksi. Oheisissa kolmessa kuvassa on malliyhdisteet ruskan kannalta tärkeimmistä yhdisteistä – konjugoituneen kaksoissidosrakenteensa takia punaisina näkyvistä antosyaaneista, oransseina ja keltaisina näkyvistä karotenoideista sekä värejä vahvistavista värittömistä yhdisteistä kuten gallotanniineista.
On kiehtovaa, miten hanke kehittyy luontevasti ja luonnollisesti oivallusten, tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Kemistille yhdisteiden rakenteet ovat ymmärtämisen peruspilareita, mutta ajattelen myös, että suureen yleisöön vaikuttaminen vaatii erilaisia rakenteita ja monipuolisia lähestymistapoja, jotta viesti saadaan perille kattavasti, kiinnostavasti ja jatkokysymyksiä herättelevästi. Ajattelen, että meidän tehtävämme on avata ihmisiä ihmettelemään uusia ja uudenlaisia asioita. Kuten ruska-podcastia tehtäessä itse opin, että kannattaa olla jo keväällä tarkkana, koska haavan ruskasta on merkkejä jo kevään ensi lehdissä.
-Maria, Luonnollista kemiaa -podcastien toimittaja, FT, ex-luonnonyhdistekemisti, päivätyö lääkekehitysalan johtajana